Jaa

Korot eivät nouse vieläkään – mistä se johtuu?

Loppua matalien korkojen ajalle on ennustettu jo pitkään, mutta nyt Danske Bank ennustaa tuoreessa ennusteessaan, että korot eivät nouse vuoden 2020 loppuun ulottuvalla jaksolla. Ekonomisti Jukka Appelqvist selittää, mistä matalien korkojen jatkoaika johtuu.

Asuntovelallinen on maksanut viime vuodet ennätysmatalaa korkoa. Tammikuussa uusien asuntolainojen keskikorko painui 0,83 prosenttiin. Tästäkin noin 0,2 prosenttiyksikköä on korkosuojauksen osuutta. Uusien asuntolainojen keskimääräinen reaalikorko on siten negatiivinen, kun inflaatio otetaan huomioon.

Loppua matalille koroille on ennustettu jo pitkään. Maaliskuussa Euroopan keskuspankki kuitenkin viesti, että korkojen nousu lykkääntyy jälleen. Keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa vahvasti markkinakorkoihin, joiden pohjalta suomalaisten asuntolainakorot määräytyvät.

Matalat korot ovat asuntovelalliselle helpotus, mutta niiden taustalla on talouskehitys, joka voi olla myös suomalaiselle kuluttajalle huono asia.

”Pitkään odotimme ensimmäistä ohjauskoron nostoa vuoden 2019 joulukuulle, mutta euroalueen kasvun hyytyminen ja hitaasti mateleva pohjainflaatio saivat keskuspankin reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Euroopan talous on siis kehittynyt toivottua huonommin eikä keskuspankki halua hidastaa talouskasvua korkojen nostolla”, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.

EKP harjoittaa nyt siis elvyttävää rahapolitiikkaa, mihin vaikuttaa kasvun hidastumisen lisäksi ainakin kolme syytä. 

”Ensinnäkin talouden säästämisen ja sijoittamisen tasapainottava korko näyttäisi asettuneen aikaisempaa matalammalle tasolle. Toiseksi ennustetut inflaatiopaineet ovat pysyneet maltillisina ja toteutunut pohjahintojen nousu vain yhden prosentin tuntumassa. Kolmanneksi EKP lienee oppinut varovaisuutta valtioiden velkakriisistä ja rahapolitiikan liian aikaisesta kiristämisestä 2011”, Appelqvist huomauttaa.

Kenelle matalat korot ovat ongelma?

Euroalueen kuluttajia ovat tukeneet laskeva työttömyys, matala korkotaso ja inflaation vähäisyys. Kuka siis kaipaisi korkeita korkoja?

Ainakin keskuspankit, huomauttaa Appelqvist. Keskuspankkien tehtävänä on inflaation pitäminen hallittuna, sillä kova inflaatio syö rahan arvoa ja aiheuttaa epävakautta. Toisaalta korkojen ohjaus on pankkien tapa viilentää taloutta tilanteessa, jossa se kulutuksen, investointia ja velanoton seurauksena on laukkaamassa liian lujaa. Talouden taantuessa keskuspankki taas voi löysentää rahapolitiikkaa ja ruokkien siten kulutusta ja investointeja.

Nyt tätä vaihtoehtoa ei ole olemassa, kun rahapolitiikkaansa ei ole ehditty normalisoida. 

”Teoriassa EKP:n tavoitteena on normalisoida rahapolitiikkaansa, mutta käytännössä se ei halua ottaa riskiä talouskasvun tappamisesta. Haastavin tilanne syntyisi, jos palkkojen nousu kiihdyttää inflaatiota samalla kun tuotannon kasvu on vaatimatonta. Tällaisessa stagflaatiotilanteessa keskuspankki saattaisi mandaattinsa mukaisesti joutua tekemään kiristävää rahapolitiikka, joka olisi suhdannemielessä tuskallisesta. Nyt tällaisesta ei kuitenkaan ole merkkiä, vaan sekä lyhyet että pitkät korot jatkavat matalalla tasolla”, Appelqvist sanoo.

Jos ei nyt, milloin sitten?

Danske Bankin ennuste ulottuu vuoteen 2020 loppuun saakka. Tälle ajalle pankki ei ennusta korkoihin merkittävää nousua. Asuntolainojen korot ovat vaihdelleet 2000-luvulla nykyisen tason ja reilun kuuden prosenttiyksikön väillä. 

Korkeimmillaan korot olivat 2000-luvun alussa, ja vielä finanssikriisin aikana vuonna 2009 ne nousivat noin 5,5 prosenttiin. 

Milloin normaalitaso sitten palautuu?

”Varsin yleisesti korkotasoa on tapana luonnehtia ”poikkeuksellisen matalaksi”. Mitenkään selvää ei ole, mikä on tulevaisuudessa korkotason tavanomainen taso.”

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.