Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Heikko lopetus vahvalle syksylle

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen talouskasvu on ollut syksyllä ennustettua parempaa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen talouden kokonaistuotanto supistui syyskuussa 0,4 edelliskuukaudesta. Viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna oltiin edelleen 0,8 prosentin kasvussa, mikä on sekin kuitenkin selvästi alkuvuoden keskiarvoa vähemmän. Vaisua tulkintaa vahvistaa se, että samalla edellisten kuukausien havaintoja korjattiin alaspäin. Talouden vuosikasvua onkin nyt korjattu viiden edeltävän kuukauden osalta myöhemmissä julkistuksissa aluksi arvioitua heikommaksi. Syyskuussa alkutuotanto ja jalostus olivat likimain viime vuoden tasolla, eli päätoimialoista kasvussa olivat ainoastaan palvelut, joiden osalta punnerrettiin kotimaisen kysynnän siivittämänä yhä kohtalaisen hyvään 1,3 prosentin nousuun.

Tilastokeskus esitti kokonaistuotannon kehityksen pohjalta myös ennakollisen arvion vuoden 2019 kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. Arvion mukaan bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen talouskasvu on ollut syksyllä ennustettua parempaa. Ennakollisen arvion mukaan bruttokansantuote on kasvanut koko alkuvuoden melko vakaata tahtia, eikä kasvutahdin pelätty hyytyminen ole toteutunut syksyllä. Pidemmälle ulottuvat ennusteet eivät silti ole muuttuneet optimistisemmiksi, vaan hidastumista odotetaan edelleen. Yritysten ja kuluttajien tunnelmat ovat jo pidempään olleet lurpallaan kyselytutkimuksissa, ja syyskuun kokonaistuotannon heikko kehitys tukee tulkintaa kasvun jarrutuksesta talvea kohti mentäessä.

Suomen talouden kasvu on ollut euroalueen keskiarvoa vauhdikkaampaa. Uusi nousukausi ei silti ole käynnistymässä, vaan jatkossa useat Suomen taloutta kannatelleen palikat kääntyvät heikompaan asentoon. Rakentamisen suhdanne viilenee asuinrakentamisen hiljentyessä, ja työllisyyden nousun pysähtyminen jarruttaa kotitalouksien ostovoiman kehitystä. Yhdessä nämä tekijät tuovat laskua kotimaiseen kysyntään. Kansainvälisen suhdanteen heikkeneminen näyttää tällä erää pysähtyneen, mutta maailmankaupan tilanne jatkuu vaisuna, ja epävarmuus heijastuu suomalaisten investointihyödykkeiden kysyntään. Myöskään ulkomaankauppa ei siis jatkossa tue kasvua.

Tilastokeskus julkisti torstaina myös tiedon lokakuun inflaatiosta. Lokakuussa kuluttajahintojen nousu hidastui 0,7 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu on ollut syksyllä etanamaisen hidasta, ja koko vuoden osalta inflaatio näyttää jäävän prosentin paikkeille. Historiallisesti poikkeuksellisen hitaan inflaation kausi on jatkunut Suomessa jo useita vuosia, eikä toistaiseksi merkkiä laajemmasta hintapaineiden heräämisestä, vaikka muualla taloudessa on nähty viime vuosina vauhdikastakin nousua. Viimeksi inflaatio on Suomessa yltänyt edes kahteen prosenttiin seitsemän vuotta sitten eli vuonna 2012. Hieman yllättävää onkin, ettei palkkojen nousu ole toistaiseksi siirtynyt juurikaan kuluttajahintoihin. Kotitalouksien kannalta matala inflaatio on toki sikäli hyvä asia, että se tukee ostovoimaa talouden kasvun hidastuessa.

Lähteet:

Tilastokeskus

Tilastokeskus

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.