Jaa

Suomen talous yllätti positiivisesti kolmannella neljänneksellä

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan vuoden 2019 talouskasvu on tilastojulkaisun perusteella odotettua vahvempaa.

Tilastokeskuksen ensimmäisen virallisen arvion mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 2,2 prosenttia vuodentakaisesta 2019 kolmannella neljänneksellä. Edellisestä neljänneksestä BKT nousi 0,7 prosenttia. Luvut ylittävät aiemman ennakollisen arvion 1,9 prosentin vuosikasvusta.

Talouskasvua piti yllä etenkin yksityinen kulutus, palveluvienti ja investoinnit henkisiin omaisuuseriin. Viennin volyymi yhteensä kasvoi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna puoli prosenttia ja vuodentakaiseen verrattuna viisi prosenttia. Vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen verrattuna palveluiden vienti nousi 11 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi neljä prosenttia vuodentakaisesta: yksityinen kulutus kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä kaksi prosenttia vuodentakaisesta ja julkiset kulutusmenot kasvoivat puoli prosenttia. Investoinnit kasvoivat yhteensä yhden prosentin edellisestä neljänneksestä ja kolme prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni ja asuinrakennus- sekä muut talorakennusinvestoinnit pysyivät vuodentakaisella tasollaan. Tilastokeskuksen mukaan kolmannelle vuosineljännekselle osui kaksi poikkeuksellisen suurta investointia henkisiin omaisuustuotteisiin, jotka kasvoivat peräti 18 prosenttia vuodentakaisesta.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan vuoden 2019 talouskasvu on tilastojulkaisun perusteella odotettua vahvempaa. Nykyisten lukujen valossa bruttokansantuote nousisi 1,6 prosenttia koko vuoden aikana, jos viimeinen neljännes pysyisi kolmannen neljänneksen tasolla. Vuoden 2018 tilanne taasen näyttäytyy yllättävän kehnona näin jälkikäteen tarkasteltuna. Suomi kävi taantuman porteilla ja bruttokansantuote polki suurin piirtein paikoillaan kolme neljännestä. Samaan aikaan työllisyys kuitenkin nousi kohisten, toisin kuin tänä vuonna.

Taantumaa ei Suomessa siis ole nähty ja viime aikojen luottamusmittarit kertovat varovaisen vakaasta tilanteesta. Talousnäkymä pysyy kauppasodan takia silti sumeana ja kasvun ei voi jatkossa odottaa kiihtyvän nyt nähdyllä tavalla. Kuluttajan tilanne vaikuttaa onneksi melko hyvältä, mutta tavaravienti ei tällä hetkellä tue talouskasvua. Rakentamisbuumi on kääntynyt loivaan luisuun, mikä jatkunee alkuvuonna 2020. Kotitalouksien ostovoima nousee edelleen, mikä auttaa ylläpitämään kasvua kulutuksessa mukaan lukien palvelut. Viennin kilpailukykyä ei edelleenkään sovi unohtaa, minkä takia työrauha ja maltilliset palkankorotukset sopisivat tilanteeseen. Rakenteellisesti talouskasvun eväät ovat tyrehtymässä, ellei hallitus onnistu nostamaan työllisyysastetta ja lisäämään tuottavuutta parantavia investointeja. 

Lähteet:
Tilastokeskus

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.